Lämpökiikaritähtäin

Lämpökiikaritähtäin havaitsee kohteiden lähettämän lämpösäteilyn eli infrapunasäteilyn. Anturi, jota kutsutaan mikrobolometriksi, muuntaa säteilyn sähköiseksi signaaliksi ja laite muodostaa siitä lämpökartan. Näin käyttäjä näkee lämpötilaerot kuvana, mikä mahdollistaa kohteiden tunnistamisen myös täydellisessä pimeydessä tai sumussa.

Lämpökiikaritähtäimen käyttö tähtäyslaitteena on Suomessa rajoitettua. Sitä saa käyttää tietyissä tilanteissa, kuten villisian tai supikoiran metsästyksessä, sekä poikkeusluvalla muiden lajien jahtiin. Ajantasaiset säännöt ja poikkeukset kannattaa varmistaa Suomen riistakeskukselta ennen käyttöä.

Valinnassa kannattaa huomioida havaitsemisetäisyys, kennon resoluutio, näytön laatu, kiinnitystapa ja akun kesto. Myös käyttötarkoitus vaikuttaa valintaan: laajalle alueelle sopii laaja näkökenttä, kun taas pidemmille ampumamatkoille tarvitaan tarkempi kuva ja suurempi suurennus. Esimerkiksi Pulsar ja Pixfra tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja eri tarpeisiin.

Kyllä. Lämpökiikaritähtäin toimii täysin riippumatta valaistuksesta, koska se ei perustu näkyvään valoon vaan lämpösäteilyyn. Laite havaitsee kohteet yhtä tarkasti sekä päivänvalossa että pimeässä, joten sitä voi käyttää kaikkina vuorokaudenaikoina säästä ja olosuhteista riippumatta.

Lämpökiikaritähtäimen linssi on yleensä valmistettu germaniumista, joka läpäisee infrapunasäteilyä toisin kuin tavallinen lasi. Kennossa käytetään mikrobolometri-anturia, joka mittaa lämpötilaeroja eikä näkyvää valoa. Näiden ansiosta laite voi tuottaa kirkkaan ja tarkan kuvan myös täydellisessä pimeydessä ilman lisävaloa.

Suojaa laite iskuilta ja kosteudelta, ja puhdista linssi vain pehmeällä mikrokuituliinalla. Irrota akku, jos laitetta ei käytetä pitkään aikaan, ja säilytä se kuivassa, viileässä paikassa. Tarkista laite säännöllisesti ja päivitä ohjelmisto, jos valmistaja tarjoaa uusia versioita laitteen suorituskyvyn varmistamiseksi.