Kiväärin valinta - Mikä kaliiperi, koko ja toimintatapa kannattaa valita?

Listasimme alle vastauksia kysymyksiin, joita asiakaspalvelumme kohtaa päivittäin. Mikä on paras kaliiperi? Mikä piipun pituus tulisi valita? Entäpä mikä toimintatapa olisi sopivin? Nämä kysymykset aika usein tiivistyvät kysymykseksi "Mikä on paras?" Asiasta on olemassa valtavasti mielipiteitä, joista osa paremmin perusteltuja kuin toiset. On kuitenkin lähes mahdotonta sanoa, mikä on paras. On olemassa muutamia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat usein hyvin aloittavan metsästäjän tarpeisiin, mutta varsinkin ensimmäinen ase on hyvin usein kompromissi. Eri kaliiperien luodeilla on erilaiset ballistiset ominaisuudet, joista toiset sopivat paremmin tiettyihin tilanteisiin kuin toiset. Kokemuksen karttuessa muuttuu usein myös näkemys, taito ja sitä myöten tarve. Kysymysten kirjo koskien aseen valintaa voi ahdistaa ja lannistaa ensimmäistä kivääriään hankkimassa olevaa metsästäjää, joten avaamme hieman aseen valintaan liittyviä tekijöitä.

Ratkaisevaa on aina käyttötarkoitus. Tämä on otettu huomioon jo poliisin aselupahakemuksessa. Aseen on sovelluttava hyvin metsästetyn riistan ampumiseen. 

Käyttötarkoitus muodostuu muutamista osatekijöistä (lueteltuna alempana) ja niihin vaikuttavat tietyt patruunan ominaisuudet. 

Aseen koko ja patruunan ja luodin ballistiset ominaisuudet yhdessä käyttötarkoituksen osatekijöiden kanssa määrittävät, minkä kaliiperin ase kannattaa milloinkin valita.

Kuulostaa melko monimutkaiselta valintaprosessilta, mutta todellisuudessa valinta on melko helppo, varsinkin sille ensimmäistä asettaan ostavalle metsästäjälle. 

Aloittavalle metsästäjälle, jonka tarkoituksena on ampua monenlaista riistaa, on pääsääntöisesti kaksi järkevää kaliiperivalintaa. 

Ne ovat 6,5 tai 308. Useat monta vuotta metsästäneet kertovat, että mikäli he lähtisivät nyt ostamaan ensimmäistä asettaan, he valitsisivat 6,5 Creedmoor kaliiperin kiväärin. 

Toiset vannovat 308 nimeen, mutta siihen suositukset ns. ensimmäiseksi aseeksi yleensä loppuvat. Muitakin hyviä vaihtoehtoja toki on ja jos tarkoituksena on ampua vain tiettyä riistaa tietyissä olosuhteissa, löytyy varmasti myös näitä parempia vaihtoehtoja. 

6,5 Creedmoor ja .308 kaliiperit voidaan nähdä eräänlaisina yleiskaliipereina, joilla kaikki pärjäävät ja kaikkea voi metsästää.

 

Oikea kivääri, kaliiperi ja toimintatapa oikeaan käyttötarkoitukseen.

Käyttötarkoituksen osatekijät: 

1. Riista

Isolla eläimellä on iso vitaalialue ja suhteellisen hitaat liikkeet. Toisilla taas on pieni vitaalialue ja nopeat liikkeet. Osaa metsästetään kyttäämällä, toisia lähinnä jahtaamalla. Riistalle isoimman vaatimuksen asettaa lainsäädäntö. Metsästysasetuksen 16 a § pykälästä löytyvät luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset on syytä muistaa. 

2. Ympäristö

2.1 Etäisyys - lähtönopeus ja osuma

Luodin lähtönopeus suhteessa ampumaetäisyyteen on yksi niistä tekijöistä, joka määrittää sen, millaisen voiman luoti saa toimitettua ammuttavaan riistaan. Liian suuri lähtönopeus liian läheltä voi aiheuttaa tarpeetonta tuhoa tai liian vähän vahinkoa osuessaan eläimeen. Riistan liian nopeasti lävistävä luoti vammauttaa eläintä kuolettavasti, mutta eläimen kuolinjuoksu ja kamppailu voi kestää tunteja. Liian hidas lähtönopeus taas voi jälleen johtaa siihen, että nopeasti liikkuva riista voi ehtiä pois tulilinjalta kokonaan tai pahimmassa tapauksessa niin, että eläin vammautuu vakavasti, mutta ehtii metsästäjän ulottumattomiin. Myös luodin koko ja tyyppi vaikuttavat osuman laatuun. Luodit käyttäytyvät eri nopeuksilla eri tavoin.

2.2 Peitteisyys - riittävä läpäisykyky

Peitteisessä maastossa metsästettäessä patruunalta vaaditaan enemmän läpäisykykyä kuin avoimessa maastossa. Esimerkiksi karhun ajojahti peitteisessä maastossa vaatii huomattavan tulivoimaisen aseen, jotta metsästys voi tapahtua turvallisesti. Luodin on lähtökohtaisesti kyettävä läpäisemään ampumalinjalle mahdollisesti osuvat esteet ja penetroiduttava tämän jälkeen tehokkaasti vitaalialueelle riittävän pysäyttävällä voimalla. Peuraa Etelä-Suomen pelloilta metsästettäessä peitteisyys ei ole ongelma, eli samaa tulivoimaa ei tarvita.

3. Metsästystapa

3.1 Kyttääminen

Kyttäyskopista ammuttaessa aseen tuenta ja tähtääminen saadaan hoidettua yleensä melko kivuttomasti ja ampumatilanteissa voidaan ottaa aikaa hyvän ampuma-asennon löytämiseen ja riistalaukaukseen valmistautumiseen. Osa valitsee kyttäykseen isompikaliiperisen aseen, jotta riistalaukauksen vaikutus olisi varmasti pysäyttävä eikä tarvitsisi lähteä seuraamaan riistan kuolinjuoksua. Jahtimuotona kyttäämisen olosuhteet puoltavat ison aseen valintaa. Tällöin kooltaan isommalla aseella metsästäminen ei ole ongelma. Isompi ase syö rekyyliä, joten isompikaliiperisella aseella kyttääminen on myös miellyttävämpää, jos aseen fyysinen koko on isompi. Kyttäämällä metsästettäessä harvemmin tulee hyvää tilaisuutta toisen laukauksen ampumiseen, joten lippaallinen kertatuli lienee riittävä toimintatapa. Poikkeuksena on tilanteet, joissa metsästettäviä kohteita ole useampia tai kyttäys tapahtuu alueella, jossa riistaeläimen pako tapahtuu sellaiseen suuntaan, että toinen laukaus päästään hyvin ampumaan.

3.2 Ajojahti ja hiipiminen

Ajojahtiin optimaaliset aseet ovat yleensä melko lyhytpiippuisia ja keveitä, joten niitä on helppo liikutella ja kantaa mukana. Aseen koko ja keveys on kompromissi kaliiperin ja mustelmien välillä. 

Kevyt pieni ase ei syö rekyyliä samalla tavoin kuin raskastekoinen ase. Ajojahtikiväärille hyvä ominaisuus olisi myös itselataava kertatuli toimintatapana. 

Erityisesti karhun ja villisian metsästyksessä nopea toinen laukaus on jo suorastaan turvallisuuskysymys.

Vaihtopiippuisia aseita suositaan tilanteissa, joissa todennäköisyys jahtityypin muuttumisesta kesken jahtipäivän on suuri eikä haluta kantaa mukana kahta eri asetta.

Erinomainen vaihtoehto monipuoliseksi kivääriksi on Beretta BRX1 Synthetic suoravetolukkoinen ja vaihtopiippuinen kivääri 

Tietty kaliiperin ei ole oikotie onneen. 

Moni metsästää 6,5 kaliiperisella aseella kaikkea linnusta hirveen ja moni käyttää 9,3 x 62 kaliiperia peurametsällä, joten isokin kaliiperi voi soveltua pienemmälle riistalle ja päinvastoin - olosuhteista riippuen. 

Jos on tiedossa, ettei hirvimetsälle ole pääsyä, ei ole välttämättä myöskään tarvetta kovin isolle kaliiperille. Jos se tarve myöhemmin ilmenee, voi olla järkevää hankkia kunnon hirvikivääri omaan tarkoitukseensa. 

Isommalla hylsyllä varustettu kaliiperi mahdollistaa enemmän mahdollisuuksia itselataajille, joskin yleisimpien kaliiperien kaupallinen patruunavalikoima on jo valmiiksi sen verran laaja ja eksoottinen, ettei jälleenlataukselle ole välitöntä tarvetta.

Kiväärin patruunat, kiikari ja äänenvaimennin.

Kuten edellä todettiin, on se ensimmäinen kivääri usein jonkinlainen kompromissi. Kokemuksen, taitojen ja mieltymysten kehittyessä voidaan jälkimarkkinoilta hankkia erilaisia kiväärin sopivuutta ja käytettävyyttä parantavia osia tukeista poskipakkoihin ja lukon kampiin. 

Ensimmäisen kiväärin ostajan kannattaa kuitenkin jo asetta hankkiessa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. 
Äänenvaimennin on nykyään erittäin suosittu lisävaruste. Se paitsi suojaa omia ja muiden korvia liialta melusaasteelta, myös syö rekyyliä ja tekee ampumisesta miellyttävämpää. Useimmat kiväärin ostajat ostavat myös äänenvaimentimen. Jos aseessa ei ole valmiina kierteitä vaimentimelle, aseseppä tekee sellaiset käden käänteessä. 

Kiikaritähtäimeen kannattaa panostaa. Nykyään saa onneksi hinta-laatu-suhteeltaan hyvää optiikkaa melko edullisesti, mutta kiikaritähtäimissä hinta korreloi vahvasti laadun kanssa. Toisissa aseissa on toisia laajemmat optiikan kiinnitysoptiot. Kiikaritähtäimen valintaan löydät vinkkejä täältä

Suosittujen kaliiperien, kuten 308 ja 6,5 Creedmoor patruunavalikoima on laaja, laadukas ja edullinen. Mitä eksoottisempaan kaliiperiin siirrytään, sitä enemmän rahaa palaa jo kiikaria kohdistaessa. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo asetta ostaessa.